Työsopimuksesta ja sen sisällöstä

Toivottavasti mahdollisimman moni nuori saa tänä keväänä kesätyöpaikan tai ensimmäisen opintojen jälkeisen työpaikan. Työpaikan saaminen tuntuu usein todelliselta vasta, kun on allekirjoittanut työsopimuksen. Työsopimuksen merkitys on keskeinen työsuhteen syntymisen ja ehtojen näkökulmasta. Työsopimuksen sisällön ymmärtäminen ja työsuhteen ehdoista neuvotteleminen on tärkeää ennen sopimuksen allekirjoittamista. Uusi työsopimus on aina ilon ja kiitollisuuden aihe. Mitä huolellisemmin työsopimus laaditaan ja käydään läpi osapuolten välillä, sitä vähemmän se aiheuttaa epäselvyyksiä työsuhteen aikana.

Työsuhde syntyy, kun työsopimuslaissa säädetyt työsuhteen perustunnusmerkit täyttyvät. Käytännössä tunnusmerkit täyttyvät, kun työntekijä tekee työtä sopimuksen perusteella työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan työnantajan lukuun. Tunnusmerkkien täyttyessä työsuhteeseen sovelletaan työsopimuslain ohella myös muuta työlainsäädäntöä kuten esimerkiksi työaikalakia, vuosilomalakia ja työturvallisuuslakia.

Työsopimuksen voi tehdä pätevästi suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kirjallisesti tehty työsopimus on aina paras vaihtoehto, koska sopimus sisältää keskeiset työsuhteeseen sovellettavat ehdot (mm. työsuhteen kesto, työtehtävä, palkkaus, vuosiloma, työaika, ylityö, lisätyö, koeaika, eläkejärjestelmä, irtisanomisaika ja työskentelypaikka). Kirjallinen työsopimus on myös muistijälki ja todiste siitä, mitä työntekijän ja työnantajan välillä sovittiin.

Työsopimusta tehtäessä on otettava huomioon, että työsopimuslain mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on pääsääntö. Määräaikaista työsuhdetta käytetään vain tilanteissa, joissa sen käyttämiseen on perusteltu syy. Työsuhde on määräaikainen, jos kyse on esimerkiksi sijaisuudesta, kausiluonteisesta työstä, tietyn rajatun työn tekemisestä, ruuhkahuippujen purkamisesta tai työntekijän omasta pyynnöstä. Työsopimukseen on kirjattava määräaikaisen työsuhteen peruste. Ilman määräaikaisuuden perustetta solmittu työsuhde voidaan katsoa viime kädessä tuomioistuimessa toistaiseksi voimassa olevaksi.

Työsopimuksissa on usein sovittu koeajasta. Työnantaja ei voi yksipuolisesti soveltaa työsuhteeseen koeaikaa. Koeajalla tarkoitetaan työsuhteen alkuun sijoitettavaa enintään kuuden kuukauden aikaa, jonka kuluessa työnantaja voi arvioida työntekijän soveltuvuutta tehtävään. Samalla tavoin työntekijä voi harkita, vastaako työ hänen odotuksia ja sopivuutta tehtävään. Koeaikana työsuhde voidaan päättää heti ilman irtisanomisaikaa joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta. Työsopimuksen osapuolten ei tarvitse perustella toisilleen työsuhteen purkamista koeaikana. Koeaikapurun peruste ei saa kuitenkaan olla epäasiallinen tai syrjivä.

Työsopimuksessa sovitaan työtehtävästä. Työsopimuksessa työtehtävät ovat usein nimiketasolla. Huolella laadittu työsopimus voi sisältää typistetyn tehtäväkuvan, josta ilmenee työntekijän keskeiset tehtävät ja vastuut. Työnantajan hyvää henkilöstöpolitiikkaa osoittaa se, että työnantaja laatii työntekijälle erillisen tehtäväkuvan tai muutoin käy läpi tehtäväkuvan työntekijän kanssa työsuhteen alussa.

Työntekopaikan kirjaaminen työsopimukseen on myös tärkeää. Sillä on merkitystä työnantajan työnjohtovallan laajuuteen. Jos työntekopaikka on tarkasti rajattu tiettyyn työpisteeseen, niin työnantaja ei voi sopimuksen perusteella muuttaa työntekopaikkaa yksipuolisesti ilman erillistä sopimista tai irtisanomisperustetta. Jos työpaikka on määritelty yleisellä tasolla tai maininnoin työpaikasta työsuhteen alkaessa, niin työnantajalla on laajemmat mahdollisuudet muuttaa työntekopaikkaa.

Työsopimuksen yksi tärkeimmistä ehdoista on palkkaus. Työsopimusta laadittaessa on hyvä varmistaa, että palkkaus on oikein määritelty työehtosopimuksen palkkausmääräysten ja palkkataulukkojen mukaan. Kesätöissä ja ensimmäisiä työsopimuksia laadittaessa on erityisesti hyvä varmistaa, että palkkaus määritellään työehtosopimuksen mukaan oikein. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työsuhteessa hyväksi luettavasta työkokemuksesta, joka voi vaikuttaa mm. työkokemukseen perustuviin palkan osiin ja vuosiloman pituuteen.

Työsopimuksessa sovitaan vuosilomista. Vuosilomista säädetään vuosilomalaissa. Työsopimuksissa on usein vuosilomien osalta vain viittaus työehtosopimuksen vuosilomia koskeviin määräyksiin. Työehtosopimuksissa on voitu sopia lakia paremmista vuosilomaetuuksista.

Työaika on keskeinen työsuhteen ehto. Työntekijä voi työskennellä esim. kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Osa-aikainen työ voidaan kirjata työsopimukseen sovellettavalla työaikaprosentilla. Työsopimuksesta ilmenee myös työaikamuoto. Työaikamuotoa koskeva säätely löytyy työaikalaista ja usein tarkemmin työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Työsopimuksessa työntekijä voi antaa myös suostumuksen lisätyön ja ylityön tekemiseen. Ylityön tekemisen osalta suostumus vaaditaan kuitenkin vielä erikseen, kun ylityön tekeminen on ajankohtaista. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä säännöllistä työaikaa. Lisätyöstä korvataan tunti tunnista. Ylityötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, josta maksetaan ylityökorvaukset tai korvataan vastaavana vapaana.

Työsopimuksessa määritellään irtisanomisaika. Työnantajaa sitova irtisanomisaika on usein pidempi kuin työntekijää sitova irtisanomisaika. Työsopimuslaissa on säädetty irtisanomisajoista, perusteista ja irtisanomismenettelystä. Työehtosopimus voi kuitenkin sisältää työsopimuslaista poikkeavia irtisanomisaikoja. Määräaikainen työsopimus kestää määräaikaisuuden keston ajan, elleivät osapuolet myöhemmin sovi toisin. Lähtökohta on, että määräaikainen työsuhde kestää sovitun määräajan. Määräaikaiseen työsopimukseen voi sisällyttää yhteisesti sopien tarvittaessa irtisanomisajan, jolloin määräaikainenkin työsopimus on irtisanottavissa irtisanomisaikoja noudattaen.

Työsopimuksessa on myös viittaus työsuhteeseen sovellettavaan eläkejärjestelmään ja mahdollisiin lisäeläke-etuuksiin. Lisäehtoja ovat myös mahdolliset luontaisedut. Työsopimuksen sisällölle asettaa rajoja työntekijän asemaa työmarkkinoilla suojaava työlainsäädäntö ja työehtosopimukset. Ne eivät kuitenkaan estä työntekijää ja työnantajaa sopimasta paremmista työsopimuksen ehdoista.

Toivottavasti mahdollisimman moni nuori saa vielä tänä keväänä allekirjoittaa työsopimuksen. Toivottavasti myös mahdollisimman moni työnantaja antaa työelämään siirtyvälle nuorelle hyvän kuvan työsopimuksen laadinnasta ja läpikäynnistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *