Blogi

Sparrauksesta potkua yritystoiminnan kehittämiseen, kasvuun ja verkostoitumiseen!

Jo aloitteleva yrittäjä huomaa myynnin olevan liiketoiminnan ykkösjuttuja. Ilman myyntiä ei ole olemassa kannattavaa liiketoimintaa. Moni yrittäjä voi kokea elävänsä epämukavuusalueella myyntityössä, kun ydinosaaminen koostuu aivan jostakin muusta kuin myyntiosaamisesta. Myyntiin on ehkä hyvä suhtautua siten, että se on asiakkaan kohtaamista, kuuntelemista, palvelutarpeiden selvittämistä, ymmärtämistä, palvelujen tarjoamista ja ennen kaikkea auttamista. Yrittäjän on kuitenkin aivan ensimmäisenä löydettävä asiakkaat ja tehtävä yritys tunnetuiksi potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa. Sparraaja auttaa kokeneempana ammattilaisena yrittäjää myynnissä, markkinoinnissa ja asiakaskokemuksien käsittelyssä.

Yrittäjälle liiketoiminnan tavoitteet ovat erityisen tärkeitä. Pitää uskaltaa haaveilla rohkeasti siitä, millaista yritystoimintaa tavoittelee. Alussa haaveet ovat usein pieniä. Haaveet kasvavat, kunhan on ensin saanut iloita ensimmäisten tarjouksien jättämisestä ja yhteistyösopimuksien allekirjoittamisesta. Sparraaja auttaa yrittäjää tavoitteiden selkeyttämisessä ja saavuttamisessa sekä haastaa yritystoimintaa kasvu-uralle.  Kun ajatukset selkeytyvät, on helpompi suunnata energiaa ja sinnikkyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yrittäjä tarvitsee rinnalleen vuoropuhelijan ja tuen, kun on kyse omien vahvuuksien löytämisestä ja osaamisen kehittämisestä. Sparraaja jakaa yrittäjän kanssa tietoa ja ajatuksia. Yrittäjän liiketoiminnan kehittämiseen liittyy olennaisena osana osaamisen kehittäminen. Sparraajan rooli on merkittävä, kun yrittäjä kaipaa reflektointia vaihtoehtoisille kehittämissuunnitelmille ja – ajatuksille.

Vuonna 2017 olen saanut olla yrittäjänä sparrattavana useamman kerran. Olen myös osallistunut naisyrittäjien ryhmäsparraukseen. Kaikki nuo keskustelut ovat johtaneet pienin askelin eteenpäin yrittäjän polulla. Olen kiitollinen joka ikiselle sparraajalleni J! Toivottavasti yhä useammat työnantajat hoksaavat tarjota myös henkilöstölleen mentorointia ja sparrausta. Sitä tarvitsevat erityisesti työuran alussa olevat nuoret työntekijät.

Tänään olen yrittäjänä iloinen siitä, että pääsin mukaan Oamkin Terttu Savelan koordinoimaan growthFactor -ohjelmaan. GrowthFactor on tiivis, tavoitteellisesti teemoitettu kasvucoachingprosessi, jossa vetäjinä toimivat liike- elämässä menestyneet huippusparraajat. Sparraajat haluavat jakaa osaamistaan, verkostojaan ja kokemustaan vapaaehtoisperiaatteella naisyrittäjien kanssa. Ohjelmasta saa vauhtia yrityksen kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen. Samalla on mahdollisuus kehittää omaa osaamista ja kasvaa yrittäjänä. Sparraajan ja koko naisyrittäjäryhmän avulla on mahdollisuus katsoa oman yrityksen toimintaa laajemmasta näkökulmasta, kyseenalaistaa ja löytää uusia, vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Hieno juttu, kun maanantai toi tullessaan uusia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen ja myös työuralla etenemiseen!

Työhyvinvointia yksinyrittäjälle Elämäsi Tikissä – valmennuksesta

Yksinyrittäjän työhyvinvoinnin ykkösjuttuja ovat terveys, osaaminen ja sopiva määrä työtä. Yksinyrittäjälle on tärkeää olla sinnikäs ja säilyttää motivaatio, sillä yrittäminen ei ole helppoa hommaa. Asennetta ja voimavarjoja tarvitaan!

Yksinyrittäjällä ei ole vielä huolta yrityksen johtamisjärjestelmän toimivuudesta, henkilöstön johtamisesta, työyhteisön toimivuudesta, työn organisoinnista, esimiestyön laadusta, henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen kehittämisestä. Vielä ei tarvitse motivoida ja kannustaa työntekijöitä laadukkaisiin työn tuloksiin. Olisihan se kyllä hienoa kasvaa yrityksenä ja työllistää ihmisiä.

Toisaalta yksinyrittäjällä ei ole esimiestä sparraamassa ja luomassa edellytyksiä tulokselliselle työnteolle. Yksinyrittäjällä ei ole työyhteisön tukea, jos sairaus yllättää. Ei ole työkaveria, joka sijaistaa poissaolon aikana. Ei ole esimiestä, joka huolehtii töiden organisoinnista ja tekemisestä. Yrittäjän on johdettava itseä, omaa osaamista, yritystoimintaa ja luotava hyvät yhteistyöverkostot. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia terveydestä, työkyvystä ja toimeentulosta.

Yritykseni ”työterveys, työsuojelu, työpaikkaliikunta, terveyden edistäminen, ikäjohtaminen, henkilöstöruokailu, virkistystoiminta, hyvinvoinnin kehittäminen, seuranta ja mittarit” koostuvat seuraavan kahdeksan kuukauden ajan Elämäsi Tikissä -pienryhmävalmennuksesta, jossa kuuden naisen tavoitteena on kehittyä kuntosaliharjoittelussa, ruokailla aiempaa terveellisemmin ja voida entistä paremmin hyvinvoivassa ja sporttisemmassa vartalossa.

Toivottavasti terveyspanostus korreloi siten, että yrittäjä ja yritystoiminta ovat molemmat paremmassa tikissä keskikesän juhlaan 2018 mennessä!

#piaslex

Sote- ja maakuntauudistus

Tarvitaanko organisaatiossasi lisää käsiä henkilöstöasioiden valmisteluun?

Maahamme valmistellaan parhaillaan 18 maakuntaa, jotka järjestävät mm. sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustettaviin maakuntiin arvioidaan siirtyvän n. 230 000 työntekijää kuntien, kuntayhtymien ja valtion palveluksesta. Maakunnat ovat lähitulevaisuudessa merkittäviä alueellisia työnantajia.  Uudenmaan maakunnassa työskentelee yksistään lähes 57 000 työntekijää. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakin on jatkossa alueensa suurin työnantaja 19 000 työntekijällä.

Uudistus haastaa organisaatioiden johdon, esimiehet ja henkilöstöalan ammattilaiset muutostöihin. Henkilöstöasioiden valmistelu on jaettu kolmeen osa-alueeseen; maakunnan aloittamiseen ja henkilöstön siirtymiseen liittyviin tehtäviin, maakuntakonsernin henkilöstöhallinnon toimintamallin rakentamiseen sekä maakunnan liikelaitosten ja mahdollisten yhtiöiden henkilöstöhallinnon toiminnan käynnistämiseen.

Yli 200 työnantajana toimivaa julkisyhteisöä luovuttaa henkilöstöä 18 maakunnalle tai maakuntakonsernille.  Maakuntauudistus tuo mukanaan sadoittain liikkeen luovutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta maakunnille 1.1.2020 alkaen. Maakunnan aloittamiseen ja henkilöstön siirtymiseen liittyvät tehtävät ovat pääosin yhteistoimintamenettelyä, liikkeenluovutukseen valmistautumista sekä henkilöstön siirtosuunnitelmien ja -sopimusten valmistelua. Liikkeen luovutuksiin liittyvät yhteistoimintamenettelyt ovat ajankohtaisia näihin aikoihin kahden vuoden päästä.

Muutosviestinnän merkitys on keskeinen valmistauduttaessa henkilöstösiirtoihin ja maakuntien toiminnan aloittamiseen. On tärkeää tiedottaa mm. liikkeen luovutuksen merkityksestä ja sen vaikutuksista henkilöstön asemaan (oikeuksiin ja velvollisuuksiin). Henkilöstön kanssa on hyvä käydä läpi liikkeen luovutuksen vaikutukset mm. mahdollisiin työ- ja virkaehtosopimusten ja paikallisten sopimusten muutoksiin, eläkkeisiin, henkilöstö-etuuksiin ja palkkausjärjestelmiin ja – rakenteisiin.

Jokaisella maakuntaan/maakuntakonserniin henkilöstöä luovuttavalla työnantajaorganisaatiolla on erilainen strategia, johtamisjärjestelmä ja päätöksentekovaltuudet, henkilöstöpolitiikka, toimintakulttuuri ja – mallit, palkkapolitiikka, palkkausjärjestelmät, rekrytointikäytänteet, tietojärjestelmät, paikalliset sopimukset, tehtäväkuvat, henkilöstöresurssit, työehtosopimusten tulkinnat ja henkilöstöedut. Maakuntien ja maakuntakonsernien on uusina työnantajina oltava valmiina johtamaan henkilöstöä ja pyörittämään arjen henkilöstötyötä heti, kun henkilöstö on siirtynyt palvelukseen. Maakuntakonsernien HR -organisaatioiden on oltava samaan aikaan valmiita tarjoamaan tukea ja apua uusien toimintamallien ja palvelussuhteen ehtojen soveltamisessa.

Yrityksemme tavoitteena on auttaa yrityksiä, julkisyhteisöjä ja työntekijöitä tehtävissä ja toimeksiannoissa, joissa tarvitaan työoikeudellisen ja henkilöstöhallinnon osaamisen yhdistelmää. Haluamme olla apunasi, jos organisaatiossasi tarvitaan lisää käsiä juridisen osaamisen kera muutoksen valmisteluun tai toteuttamiseen. Autamme myös arjen henkilöstötyössä, jos joudut panostamaan työssäsi enemmän muutoksen läpivientiin.

 

Lähde: www.alueuudistus.fi